Matkalla

Elämän vuoristoradalla

elän nousussa ja laskussa,

heittelehdin,

kiihdytän 

kiepun,

voin pahoin,

kiljun.

Välillä tuntuu, 

että vauhti pysähtyy täysin.

Odotan.

Työntäisikö joku?

Kokeilen, jaksanko itse

lisätä vauhtia,

kiihdyttää, 

mennä eteenpäin ja 

ylittää ylämäen.

Nyt.

Olen kieputusvaiheessa

ja siinä kohtaa,

missä on paha olla.

Missä pitäisi hypätä pois,

tyhjän päälle.

Antaa maailman ratkaista se,

mihin putoan

ja miten siitä selviän.

Selviänkö?

Silti,

toinen jalka jo vaunun ulkopuolella

ja ote irtoamassa

mietin,

mitä seuraavan mutkan takaa löytyy.