perjantaina, lokakuuta 23

Laadusta tinkimättä

Koulussa on pitkin viikkoa mietitty elinkaari- ja laatuasioita. On MIPSiä, ISOa, QDF:ta, benchmarkingia, ekologista selkäreppua, hiilijalanjälkeä, EFQMää, FMEAa, BSCtä, SPCtä ja Demingia. Teoriat ja mallit hiukan ovat sekaisin mielessä... Mutta olen oppinut laskemaan haittapisteitä, korreloimaan eri tekijöitä keskenään, määrittämään painoarvoja ja muuntamaan päästömääriä mitä kummallisempiin yksikköihin.

Tämänpäiväisen tunnin aiheen pohjalta, kävin testauttamassa sen, kuinka hyvä Ekotallaaja olen. Hyviä kysymyksiä, jotka laittoivat ajattelemaan lisää. Asumiseen ja autoiluun en pysty juurikaan enää vaikuttamaan, kulutustottumuksiin, ruoka-ainevalintoihin ja ruokavalioon sekä sähkönsäästöön kylläkin. Testaa omasi täältä.

Henkilökohtainen ekologinen jalanjälkesi muodostuu maa-alueista, joita tarvitaan tuottamaan vuoden aikana käyttämäsi luonnonvarat ja sitomaan kulutuksestasi syntyneet päästöt ja jätteet. Ekologinen jalanjälkesi on suuruudeltaan 4.1 globaalihehtaaria.

Se vastaa 5.6 tavallisen jalkapallokentän kokoista aluetta ekologisesti tuottavaa maa-alaa.
Jalanjälkesi on pienempi kuin tamperelaisen vuoden 2001 keskimääräinen 6.7 globaalihehtaarin ekologinen jalanjälki.

Yksi globaalihehtaari on hehtaarin kokoinen alue, jonka ekologinen tuottavuus vastaa maapallon keskimääristä tuottavuutta. Ekologisella tuottavuudella tarkoitetaan alueella olevien kasvien kykyä tuottaa elollista ainesta.

4.1 globaalihehtaarin jalanjälkesi koostuu seuraavista kulutustoiminnoista:

Asuminen: 11 %
Liikkuminen: 11 %
Ravinto: 27 %
Tavarat, palvelut ja harrastukset: 13 %
Muut: 38 %

Jotta voisit verrata omaa jalanjälkeäsi kansainvälisellä laskentamallilla laskettuihin tamperelaisen tai suomalaisen keskimääräisiin ekologisiin jalanjälkiin, Ekotallaaja lisää jalanjälkeesi kulutuksestasi riippumattoman 1,6 globaalihehtaarin suuruisen osan.
Tämä rakentamisesta, puunjalostusteollisuudesta ja viljelemättömistä pelloista aiheutuva maapala on mukana kaikkien suomalaisten jalanjäljessä. Tämä suomalaisuuden taakka kasvattaa ekologista jalanjälkeäsi 38 %:lla.

Ekologisesta jalanjäljestäsi aiheutuu 11% asumisesta. Asumisen jalanjälkesi on kooltaan 0.4 globaalihehtaaria. Lämmön ja sähkön jalanjälkivaikutus riippuu täysin niiden tuottamiseen käytetyistä energialähteistä. Syntyvien hiilidioksidipäästöjen sitomiseen tarvitaan jalanjäljen laskennassa maa-alueita, jotka nielevät fossiilisista polttoaineista syntyvät päästöt.

Asumisen jalanjälkesi aiheutuu 64 prosenttisesti kotisi lämmityksestä, 35 prosenttisesti sähkönkulutuksestasi ja 1 prosenttisesti asuintalosi tarvitsemasta rakennetusta maa-alasta.

Liikkuminen aiheuttaa 11% ekologisesta jalanjäljestäsi. Liikenteen 0.4 globaalihehtaarin jalanjäljestä on 4% teiden ja muiden liikenteen rakennelmien tarvitsemia rakennettuja alueita. Loput 96% jalanjäljestä on liikenteen hiilidioksidipäästöjen sitomiseen tarvittavaa laskennallista maa-aluetta. Kulkuneuvojen osuudet liikennejalanjäljestä ovat seuraavat:

Henkilöautot 30 %
Paikallisbussit 11 %
Muu lähiliikenne 4 %
Kaukobussit ja -junat 25 %
Laivat ja lentokoneet 25 %

Ravinnon kulutus aiheuttaa 27% ekologisesta jalanjäljestäsi. Ruokavalio vaikuttaa jalanjäljen kokoon, koska liharuoan tuotanto kuluttaa keskimäärin enemmän voimavaroja kuin kasviruoan tuotanto. Suuruudeltaan 1.1 globaalihehtaarin ravintojalanjälkesi aiheutuu 78 prosenttisesti eläinperäisistä ja 22 prosenttisesti kasviperäisistä elintarvikkeista.

Ekologisesta jalanjäljestäsi aiheutuu 13% tavaroista, palveluista ja harrastuksista. Palvelun käyttö tai harrastaminen näkyy jalanjäljessä, koska palvelun tai harrastusmahdollisuuden tuottaminen vaatii usein luonnonvarojen ja energian kulutusta. Kulutushyödykkeiden 0.5 globaalihehtaarin suuruinen jalanjälki johtuu 17 prosenttisesti palveluista ja 83 prosenttisesti tavaroista. Harrastusten jalanjälkivaikutus sisältyy palvelujen osuuteen.

4.1 globaalihehtaarin ekologinen jalanjälkesi on tamperelaisen jalanjälkeä pienempi. Jos kaikkien kulutuksesta syntyisi samankokoinen jalanjälki, ihmiskunnan tarpeiden tyydyttämiseen tarvittaisiin 2.3 maapallon kaltaista planeettaa. Ihmiskunnan kehitys ei ole kestävällä pohjalla, jos luonnonympäristön asettamat rajat ylitetään.

3 kommenttia:

Purkkihiiri kirjoitti...

Kiva testi! Mulle tuli sama tulos, mut asuminen oli vaan 8%, ravinto ja muut oli kai sit enemmän, en muista... Mä elän tosi niukasti jo rahankin takia, miten ihmeessä tätä elämistä vois enää pienentää?! Kun ei nyt kuitenkaan eletä omavaraistaloudessa missään Afrikassa vaan täällä kylmässä pohjoisessa hyvinvointivaltiossa...

Poplar kirjoitti...

Niinpä. Jos on asumiskustannukset ja liikkumisen vaikutus jo minimissään, on iso säästö jo saatu aikaan. Kyllä sitä silti pystyy aina nipistämään; suosimalla lähiruokaa ja kasvattamalla itse (kellä siihen on mahdollisuus), sienestämällä, marjastamalla, säästämällä sähköä, kierrättämällä, kilpailuttamalla, tehostamalla saunan lämmitystä ja ikkunoiden/ovien eristystä, energiansäästölampuilla, kierrättämällä jne...

Sitten vaan on asioita, joihin ei helposti pysty vaikuttamaan, vaikka kuinka haluaisi. Niinhän tuossa testissäkin lisättiin 1,6 globaalihehtaaria.

Tärkeintä on kuitenkin miettiä niitä omia kulutustapoja ja -valintoja ja ottaa omasta sotkemisestaan vastuu. Vaikka kuinka turhalta ja mitättömältä se paristojen kuskaaminen kauppaan tai metallin vieminen aluekeräysastioihin tuntuisikin. Pienistä puroista syntyy suuri virta.

Ja omatunto on puhdas.

Purkkihiiri kirjoitti...

Ekologisuuskin silti vaatii rahaa. Jos haluaisin vuokrata jonkin palstan viljelläkseni vähän itse, se ei ole halpaa... Ja energiansäästölamput ovat ainakin toistaiseksi aivan liian tyyriitä! Saunassakaan en ole käynyt vuosiin. Valitsen siis lähiruuan?! =D