tiistaina, joulukuuta 2

Lasi

jos puhaltaisin itselleni
ne muodot ja mahdollisuudet
mitä salaa mielessäni halajan
ihannoin
tavoittelen
kaipaan ja vaadin

puhaltaisin kuitenkin pieleen

sumentumien ja ilmakuplien
peittämänä
olen vain minä
eikä kukaan muu

massatuotantoa
lintuja vuosi vuoden jälkeen ikkunalaudalla

tuikussa pilkehtiiköön sieluni
pohjalla pisara sydäntä

sirpaleista syntyneenä
puhallan
käyneet mehut pois

*********************
Runotorstai.

1 kommentti:

John kirjoitti...

Lasinpuhallushan on kuulemma vaativaa puuhaa...ja keuhkojakin tarttis olla.
Kiva aloitus runossasi, ...tuikussa pilkehtiköön sieluni pohjalla pisara sydäntä...mielestäni paras kohta ja tuota lopetusta olen maistellut, karvasta mehuu :)
Mie puhalsin sinulle perhosen, otahan kii :)
Se ei ole lasia.