torstaina, maaliskuuta 6

Viimeinen ristiretki

graalinmaljani
on vajaa
on täynnä
hukassa ja tallessa

se on ajatus aavistus
minusta itsestäni kokonaisena
ehjänä rakkautena
joka on ylitsevuotavainen

en löydä sitä mistään
ja kuitenkin se on koko ajan
läsnä
minussa hengessä luonnossa
kun hengitän kun nukun

maljani on minuuteni
sen juon kun olen
valmis

olen sen piilon löytämässä
astumassa uuteen aikakauteen
läpinäkymättömälle sillalle yli kuilun
muiden maljojen listalta sen löydän
eikä riskinä ole katoaminen ilmaan
hukkuminen unohdukseen

kunhan vain uskallan
karsin väärät ja virheelliset pois

täytyn

******************************************

Runotorstai.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Graalinmalja on hyvä teema tekstikatkelmaan. Siinä etsitään vaikka kohdetta ei olisi olemassa.

Poplar kirjoitti...

Niin minustakin. Jotenkin se tuli heti mieleen tuosta tekstin pätkästä. Johtuu ehkä siitä että meillä eletään Suuren Odotuksen aikaa ennen neljättä Indiana Jones -elokuvaa ja tuossa viimeisimmässähän on Graalin maljan etsintä menossa.

Mielenkiintoista on se, mikä se malja oikein on... Arthur ja Pyöreän Pötdän Ritarit sitä miettivät, samoin tehtiin Da Vinci -koodissa ja keskiajalla temppeliherrojen toimesta. En tiedä, onko sitä olemassa konkreettisesti ja mikä se on, mutta myytti siitä edustaa minulle jotain henkistä ja sisäistä, omaa asiaa, mikä voi jokaiselle olla mitä tahansa. Henkilökohtaista.

Anonyymi kirjoitti...

Tuossa aiemmassa kommentissasi jo sanoit sen, mitä minulle tuli runostasi mieleen. Graalin malja on runon puhujassa läsnä, salaisuutena, mahdollisuutena, olevaisena ja aavistuksena, samalla näkymättömänä ja löytämättömänä, Tunnelma on tavoitetu hyvin, myyttinen malja on runossasi uskottava.