keskiviikkona, helmikuuta 27

Hankikannon kadotus

kastuin
vaikka ulkona ei sada
metsä hikoilee kirkkaita kuulia
pyöreitä, soikeita,
pesurättejä
vedellä täytettyjä ilmapalloja
kermakakkukuorrutus sulaa
muuttaa väriä ja koostumusta
sulautuu näkymättömään

kuin huoneeseen olisin astunut

pujottelin, kyyristelin
kiersin
ihmetellen äänten maailmaa
pommitusta
lintujen säestämänä

luulen, että ne pomppivat
tasatahtia oksilla
kuin olevinaan syypäitä sateeseen
mokomat!

Ei kommentteja: