torstaina, huhtikuuta 14

Istuva Härkä

Hippa jököttää tiukasti mahassa perätilassa, kuulemma täydellisessä sellaisessa. Lääkäri arvioi asennon ensin raivotarjonnaksi, mutta jäi kovin pohtimaan asiaa, kun "jotenkin tämä nyt tuntuu kummalta." Otettiin neuvolan ultra avuksi ja varmistettiin ja niinhän se sitten on. Pylly on tiukasti ja tiiviisti kuopassa, pää oikealla puolella kylkiluita vasten ja jalat huitovat pään yli ja sen vieressä. Juuri tuosta asennosta johtuen tunnen hikan alavatsalla ja muut liikkeet ja punkemiset oikealla kyljellä ja vatsan päällä.

Lähiaikoina tapahtuu remontin ja muuton ohella siis seuraavaa. Odottelen puhelinsoittoa sairaalaan, jossa tarkistetaan ultralla tarkemmin asento, koko, painoarvio ja liikkumamahdollisuudet. Arvioidaan lantion kokoa ja sitä, lähdetäänkö käsin kääntämään, mennäänkö perätilasynnytyksenä vai onko tarve tehdä sektio. Aika voi tulla jo nopeastikin, jos on peruutuksia, mutta viimeistään ensi viikolle pitäisi se saada. Miehen pitäisi päästä käynnille mukaan, sillä jos lähdetään käsillä kääntämistä yrittämään, voivat siitä seuraavat supistukset käynnistää synnytyksen. Ja riskinä on tietenkin istukan repeäminen, mikä johtaa sitten astetta vauhdikkaampaan toimintaan eli hätäsektioon.

Hippa voi osata tosin vielä itsekin kääntyä. Ellei sitten ole todennäköisen horoskooppinsa mukaisesti jääräpää ja istua tapita pyllyllään loppuun saakka.

Hieman nyt meni pasmat sekaisin ja maailma mullinmallin. Voi olla mahdollista, että synnytys on jo ihan oven takana. Voi olla, että mennään pidemmällekin. Voi olla, että menee yliaikaiseksikin. Ehkä olen jo sairaalassa ensi viikolla, samaan aikaan kun pitäisi muuttaa. Ehkä vasta myöhemmin. Ehkä synnytän itse, ehkä leikkauksella.

Ehkä tästä selviää, jos ei kunnialla ja oppikirjojen mukaan, niin kuitenkin???

4 kommenttia:

Katja kirjoitti...

Voi hippa, miten hää nyt noin. Synnytystä kun ei voi oikeen suunnitella. Tai voi mutta siltikään se ei mee niin. Näin mä opin kun Sammakko jumitti ja lopuksi mentiin helvetin kiireellä leikkuriin. :) mutta meni miten meni hyvin se menee kuitenkin!!

Tuuli kirjoitti...

Onpas tosiaan jännittävä tilanne... Paras vaihtoehto olisi tietysti saada Hippa kääntymään joko omasta aloitteestaan taikka houkuttelemalla (jotkut ovat saaneet avun akupunktiosta, en tiedä kannattaisiko kokeilla?). Mutta jos eteen tulee sektio, niin Katjusha tuossa yllä on hyvä esimerkki siitä, miten siitäkin voi selvitä hyvin :-)! Olen itse kallistunut lopulta sektion puolelle (sen sairauteni takia), vaikka alkuun ajatus tuntui ihan hurjalta. Sektio on nykyisin rutiinioperaatio, ja siita toipuu yleensä suht nopeasti! Mutta toivotaan nyt kuitenkin vielä, että Hippa pomppaa itsekseen otolliseen asentoon!

Anonyymi kirjoitti...

Voi, laittaa teilläkin Hippa jännitystä elämään loppumetreillä!!

Mutta älä murehdi. Tovin voi tietenkin tuntua kurjalta, kun ei saa sitä ja tätä... ;) Kuten minusta oma käynnistys. Mutta loppujen lopuksi tärkeintä on saada vain Hippa kunnossa maailmaan, kuten tiedätkin.

Kyllä se siitä. Hui, ajatella Hippa voi olla ihan kohta jo sylissäsi.

Vappujekusta tuleekin pääsiäsylläri ;D


-puuhis-

Unknown kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.