lauantaina, syyskuuta 4

Sekunnin verran onnea

Juuri nyt, tänään, teen jotakin sellaista, mitä en ajatellut tekeväni.
Juuri nyt, tänään, voi ehkä hetken verran olla varovasti iloinen,
olla sekunnin murto-osan onnellinen,
huokaista kerran tai kaksi
ja nauraa sydämeni kyllyydestä, aidosti.
Saada toisenkin synkistelijän hymyilemään.
Ihan vain hetkeksi
ennen pelkojen ja huolien palaamista uudelleen.

Mietitään niitä huomenna.
Ollaan hetki onnellisia.

**************************
Meillä ei tähän hoitoon liittyen tutkimukset vielä lopu. Eikä lääkitykset. Maanantaina täytyy aloittaa klinikalla käynti uudelleen. Haluan mennä verikokeisiin ja haluan mennä ultraan. Ja haluan saada sairaslomaa, jos se aiheellista on. Haluan kaikki mahdolliset tutkimukset ja avut itselleni asap. Haluan tietää, mistä tässä nyt oikein on kyse.

Vaikea ja hankala hoitojakso menee entistään vaikeammaksi, kummallisemmaksi ja hankalammaksi. En tiedä, mitä juuri nyt pitäisi ajatella. En halua ajatella mitään muuta kuin sitä negatiivisinta vaihtoehtoa.

Meillä on tänä aamuna saatu kolmeen eri raskaustestiin kolme selvää ja vahvaa viivaa testiviivojen kaveriksi.

13 kommenttia:

Sydänjää kirjoitti...

Jatkukoon tämä kaunis päivä piiiitkäään :)

Anonyymi kirjoitti...

Eikä! Sitähän se Ilo siis oli :) Voi mahtavaa, aivan uskomatonta! Olen niin kovin onnellinen teidän puolestanne ja toivon toivon toivon kaiken jatkuvan hyvin ensi kevääseen saakka ja toki aina eteenpäin <3

Poplar kirjoitti...

Kiitos Sydänjää ja EmmyAurora :)

En halua ajatella tätä asiaa vielä yhtään. Olo on jotenkin aika viilipytty, eikä tunnu oikeastaan kauheasti miltään missään. Kummallista, niin kauan on koitettu saada tuota plussaa ja nyt kun se on, en usko siihen.

Tässä hoidossa on ollut niin monta kompastuskiveä ja olen vuotanut verta niin paljon, vieläkin hiukan. En voi uskoa, että siellä jokin enää voisi olla kiinni. Ehkä hetken verran oli, mutta ei enää, ja että se hetki tuossa tikussa meille nyt näyttäytyy.

EmmyAurora, sitä se Ilo oli :) Ilo, jota nyt koen, johtuu siitä, että saimme edes viivan tikkuun saakka. Jotakin on tässä hoidossa siis saatu onnistumaan näinkin pitkälle. Todiste siitä, että mun munasolut toimii ja että siittiöt toimii ja että limakalvo on kunnossa ja että pikkuinen on jaksanut sisuksissa kasvaa ja yrittää edes sen verran, että siitä merkkejä saadaan näin näkyviin. En voi olla siitä muuta kuin onnellinen ja sitä onnellisuutta tänään mietin.

Anonyymi kirjoitti...

Kirjoitit, että testitikuissa oli vahvat testiviivat. Sen kyllä pitäisi merkitä sitä, että siellä oltaisiin vielä kiinni. Yksilöllistä varmaan toki, mutta ainakin mulla testiviivat oli haaleita vielä virallisena testipäivänä ja niistä tuli vahvoja vasta myöhemmin. Eli jos sun aiempi vuoto olisi tarkoittanut alkion irtoamista, niin tuskin ne viivat olisi ehtineet vahvoiksi tai ei ne ainakaan enää olisi vahvoja. Mutta toivotaan parasta ja hyviä uutisia sitten, kun pääsette ultraan asti.

Ja tosiaan, teidän taustalla tuo Ilo tosiaan kumpuaa varmasti niin syvältä. Kaiken kokemanne jälkeen se antaa kuitenkin lupauksen siitä, että tämä oikeasti voi olla mahdollista.

Katja kirjoitti...

Apuapapua! Peukut pystyssä! Jotain siellä on ainaki tapahtunu... :D

Poplar kirjoitti...

EmmyAurora: kaikkiin kolmeen tikkuihin lähti viiva muodostumaan heti, kun pissa oli imeytynyt. Lopulta plussaviiva jäi kaikissa hieman vaaleammaksi kuin testiviiva, mutta ihan selkeä ja punaisen värinen jokainen niistä on. Mulle ne on jo vahvoja viivoja :)

Viime kerralla samaan aikaan testatessa (kaksi viikkoa oviksesta, nyt kaksi viikkoa siirrosta), viiva oli selvästi näitä haaleampi. Tosin tällä kertaa alkio on saanut hiukan etumatkaa tuohon luomuplussaan verrattuna, viljeltiinhän sitä maljassa neljän päivän ajan.

En tiedä. Koitan olla nyt ajattelematta koko asiaa ja odottaa lisätutkimuksia. Toivottavasti pääsen maanantaina puhelimesta edes läpi klinikalle...

Katjusha: kiitos papatuksestasi! Varsinainen papu mahassa, kyllä :) Katotaan nyt kuinka tässä käy. Jotain on ainakin tapahtunut ja se on hieno asia se!

Tuuli kirjoitti...

Huips, miten jännät paikat... Ymmärrän hyvin, ettet halua tuulettaa, vaan odotat mieluummin tutkimuksia. Mutta kovasti peukutuksia täältäkin, että tuossa kävisi parhain päin! :-)

Emppa kirjoitti...

SAtunnaisen saannollinen lukija onnittelee!

Jadekivi kirjoitti...

Mieletöntä, uskomatonta, ihanaa!
Täältäkin lähtee isot peukutukset, että kaikki on hyvin ja matka jatkuisi onnellisesti <3

Anu kirjoitti...

Mie niin toivon, että kaikki menee hyvin! =)

Poplar kirjoitti...

Tuuli; toivotaan näin. Kiitos kommentistasi. Kävin kurkkaamassa blogiasi ja laitoin sen omalle lukulistalle. Sinullakin on siellä ollut jännät paikat viime aikoina! Onnea paljon, toivotaan että kaikki käy hyvin!!!

Emppa; kiitos käynnistäsi ja kommentistasi! Kurkkasin sinunkin blogiasi ja nyt täytyy tunnustaa että olen sitä jonkin verran seurannut. Se Afrikka kun kutkuttelee isona haaveena edelleen mielessä...

Jadekivi; kiitos peukutuksista! Kaikkien varpaita ja sormia tarvitaan :)

HopeinenSimpukka; kiitos viestistäsi! Niin mekin toivomme. Voimia sinne teidän taipaleellenne, ison ja tärkeän päätöksen olette tehneet. Toivottavasti voit hyvin!

kahil77 kirjoitti...

Voi että, kunpa kaikki sujuisi hyvin. Onnea toivon teille!

Mafalda kirjoitti...

Onnea Poplar :) Toivon, että kaikki menisi hyvin.