sunnuntaina, syyskuuta 19

Seize The Day

Päivät vaihtuvat. Opettelen uutta vuorokausirytmiä, jossa herätään ajoissa ja jossa mennään nukkumaan normaalien ihmisten tapaan. Tuntuu, että koko ajan vaan syödään. Muutaman tunnin välein. Se on nyt suurin haaste.

Väsymyksen ja pahan olon karkoittaja.

Elämä koostuu perusasioihin keskittymisestä. Ravinnon saamisesta, peseytymisen varmistamisesta, nukkumisesta silloin kuin nukuttaa, kuitenkin vuorokausirytmiä unohtamatta. Koiran lenkittämisestä.Kuhunkin päivään koitetaan ujuttaa jokin lähteminen, ulos asunnosta ja ihmisten ilmoille. Ihan väkisin.

Eilen elokuvissa,
tänään kaupoilla,
huomenna?
En vielä tiedä.

Isälle, äidille, siskolle ja veljelle on kerrottu. Hiukan pinnallisemmin eikä ihan kaikkea vielä, mutta suurin osa kuitenkin. Se, että meitä on täällä kotona nyt kaksi, jotka opettelevat etenemään rauhallisesti. Kirjaimellisesti. Toinen toisiaan tukien, viime viikkojen tapahtumista ja vähän kauemmistakin, toipuen.

Päivät etenevät. Onneksi. Liian hitaasti, joitain asioita ajatellen. Liian nopeasti, taas toiselta kannalta. Etenevät kuitenkin enkä ihan koko aikaa ole sumussa.

1 kommentti:

Katjusha kirjoitti...

Kuulostaa vähän siltä, että positiivisuus nostaa päätään. Pitäkää toisistanne oikein hyvää huolta!

:) Katja