torstaina, elokuuta 14

Merkillisyyksien päiviä

Pitkän aikaa menee niin ettei mitään tapahdu. Turtuu. Masentuu. Väsyy. Pienistä asioista koittaa saada päivilleen täytettä.

Yhtäkkiä saakin ryöpyn niskaansa. Vastauksia ja avoimia ovia. Riskinottoa ja valintoja. "Osta, maksa, uhraa, valitse, nytnytnytnytnytnyt tai ei koskaan!!!!!"

Pää on pyörällä ja sormet suussa.

Syksy on aina ollut aika, jolloin on kaivannut koulun aloitusta, uusien harrastusten alkamista, reenikauden käynnistymistä, repun ostoa, talvivaatteiden hankintaa ja villasukkien kutomista. Elokuu alkoi ja ilma viileni. Ei vielä paljoa, mutta haistan sen mukanaan tuoman lupauksen talven raikkaudesta ja sitä edeltävästä huikeasta värien sekamelskasta ja mullan tuoksusta.

Olen syksyn lapsi. Elän ja hengitän muutosta koko sielullani ja sulaudun maan ja metsän väreihin. Kasaan energiaa sisälleni ja käperryn hämärtyvän illan sävyihin. Hengitän tähtitaivasta, jota niin kauan olen ikävöinyt.

Tänä syksynä on todellisten muutosten vuodenaika. Se alkoi tänään tiedolla opiskelupaikasta ja ajasta koeputkihoitojen aloittamiseen. Se jatkuu huomenna hautajaisilla ja vanhempien hoitamisella sekä työnkuvan selvittämisellä esimiehen kanssa.

Kaikki tapahtuu rysäyksellä, kertaheitolla. Ihan kuin minua koeteltaisiin. Testattaisiin voimieni äärirajoja ja jonkin ajan päästä, kaikesta karmeudesta selvittyäni, minut palkitaankin odotuksestani ylenpalttisesti.

Merkillisyyksien päiviä, anti-jobinpostia.

1 kommentti:

Elinainen kirjoitti...

Huh! Aikamoista myllerrystä!

Nyt vaan syöt hyvin ja tsemppaat. Keskityt ja käsittelet asian kerrallaan.

Muumipappa on sanonut, että myrskyn jälkeen paistaa aina aurinko. :)