keskiviikkona, maaliskuuta 26

Viimapäällä

ujellus kuuluu kaukaa
kiertäen kaartaen
pyörittäen alhaalta ylös
ylhäältä
alas
sivulle
edes
taakse
kiiltäen
tuhansina sirpaleina
välkkeinä hohteina
viiltäen
peilikuvina

se kirkuu ja huutaa
siristävät silmät
partaveitsen terällä
pistoksia
punaisia pisaroita kasvoilla
hangessa
sisällä
kuten kissat

kristallin hehku
mullistaa lumen ja jään maiseman
uudistaa, sekoittaa
vesien synnyt
laittaa pasmat sekaisin
järjestykseen

seison pakahtumatta
jähmetyn
otan vastaan iskut ja viillot
kirkunan keskellä
olen ulkoa hiljaa
sisältä särjen omia sirpaleitani
heitän ne tuulen mukaan
kasvatan tuiskeen voimaa ja määrää
pauhaan, huudan, raivoan ja karjun!

ja

avoimilla silmillä
annan itseni pakahtua
hymyllä

haljeta sisältäpäin
kirkua ilosta ja voimasta
haltijoitua
luonnon tahdosta
ja seistä sen keskellä
sirpaleitteni ympärillä
vahvoin paalujuurin
havisten ylöspäin
Kuva: Der Flug by Quint Buchholz

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hui! Olihan henkeäsalpaavan upea runo!

Anonyymi kirjoitti...

Onhan pyörrettä :)
Jännä kuva.