tiistaina, maaliskuuta 18

Haaveita ja tulevaisuuksia

Mutkien, polkujen, sivuaskelten ja seikkailujen jälkeen löysin pohjustuksen alla olevalle pohdinnalle Jarkko Laineen blogista. Jäin miettimään kirjoitusta ja tein itselleni listauksen asioista, vähän oman pään ja tilanteen selvittämiseksi. Harkitsen tarkemman listan tekoa, jotta pääsen toden teolla vauhtiin!

On tärkeää välillä pysähtyä miettimään omia haaveitaan ja unelmiaan. Oikein kunnolla. Laittaa itselleen ne ylös ja lähteä miettimään sitä, miten ne saisi käymään toteen. Kukaan kun ei niitä tarjottimella nenän eteen valmiina tarjoa. Pienet haaveet on helpompia toteuttaa ja ne voivat tuottaa yhtälaisen hyvän olon ja onnistumisen tunteen kuin suuretkin. Suurissa haaveissa taas voi olla kyse omien asenteiden, elämäntilanteen, ura- ja koulutusvalinnan tai asuinpaikan vaihdoksista.

Mitä minä haluan elämältäni? Menenko virran mukana vai kuuntelenko sisintäni ja toteutan omia unelmiani? Alla pohdintoja. Kuvassa yksi toteutunut haaveeni.

Missä haluat olla viiden vuoden päästä? Pariisissa? Lontoossa? Dakarissa? Vantaalla?

Viiden vuoden päästä haluan olla siellä, missä on puolisonikin. Paikalla ei ole väliä. Haaveilen ulkomailla asumisesta ja työskentelystä, vaikka määräaikaisenakin.

Voisin myös olla viiden vuoden päästä koulussa tai juuri sieltä valmistumassa. Haaveilen edelleen samoista aloista kuin nuorempanakin; biologiaa, kulttuuriantropologiaa, suomen kieltä/kirjallisuutta ja niiden alkujuuria, geologiaa tai lääketiedettä.

Minkälaista työtä haluat tehdä? Kenen kanssa haluat olla? Kuka haluat olla?

Haluan tehdä työtä, jossa pääsen vaikuttamaan asioihin. Kehittämään, ideoimaan, suunnittelemaan. Kuitenkin niin että olen samalla mukana käytännön toteutuksessa enkä liikaa erkaantunut itse työn teosta. Haluan tuntea hien kasvoilla ja nähdä työni jäljet. Olen parhaimmillani työskennellessäni yksin, mutta totaalista itsenäisyyttä en työhöni silti halua.

Haluan olla nykyisen puolisoni, sulhaseni, kanssa. Niin kauan kuin kipinä ja kemia ja rakkaus meidän välillämme leiskuu. Toivottavasti pitkään. Olen kuitenkin oppinut sen, että rakkauskin voi loppua, joten en aseta suhteemme pituudelle sen vakavampia tavoitteita sitoutumisen ja keston suhteen. Olen häneen henkisesti sitoutunut.

Haluan olla omilla jaloillaan seisova kaunis ja oikeudenmukainen ihminen, jonka maailmankatsomus ja suvaitsevaisuus on laaja. Niin laaja, että olen päässyt tasapainoon itseni ja ympäristöni kanssa. Olen löytänyt oman sisäisen rauhani. Haluan olla näkijä, visioija, vaiston ja järjen ja tunteen huomioiva arjen sankari. Oman elämäni johtaja. Haluan olla parantunut menneisyyteni traumoista.

Mitä haluat kokea ennenkuin kuolet?

Haluan matkustaa Afrikkaan, kenties pidemmäksikin aikaa. Haluan nähdä sademetsän ja aavikon, istuttaa puita ja paikata savimajojen seiniä. Haluan kokea Afrikan kaupunkien vilinän, kuulla eri kielien naksautukset ja kiivetä Kilimanjaron rinteille. Haluan kuulla leijonan karjahduksen Serengetissä.

Haluan kirjoittaa kirjan, saada lapsia, vaeltaa Lapissa rinkan kanssa ja rakastella teltassa. Haluan rakentaa talon ja perustaa puutarhan, jossa kasvaa kaikkia rakastamiani puulajeja. Haluan oppia puhumaan venäjää ja kreikkaa, muuttaa eläkepäivillä Kreikkaan asumaan tai vaihtoehtoisesti Suomessa maalle tai Lappiin tundralle. Haluan notkistua, harrastaa rock ´n rollia ja joogaa ja henkistyä. Haluan oppia pitämään maksapihveistä ja silakoista.

Onko menneisyydessäsi jotain jonka olisit tehnyt täysin toisin jos sinulla olisi ollut se ymmärrys ja tieto joka sinulla on nyt?

Varmasti olisin. Olisin lähtenyt opiskelemaan eri alalle, jättänyt avioliiton väliin, toiminut toisin raha-asioiden suhteen. Onneksi tätä mahdollisuutta ei voi toteuttaa. Olen ylpeä omasta selviytymisestäni tähän päivään ja siitä, mitä kaikkea olen saanut oppia. Ilman kulkemaani polkua en myöskään olisi tavannut puolisoani, ystäviäni enkä päätynyt nykyiseen paikkaani työelämässä.

Mitkä asiat inspiroivat sinua eniten?

Luonto. Puut ja kasvit. Äänet, tuoksut, kuvat, värit. Kirjat, tarinat, myytit, uskomukset. Käsillä tekemisen taito. Perinteet. Hiljaisuus. Kipu. Ruokakaupan hedelmä- ja vihannesosasto, mausteet, yrtit, viinit. Yöt ja tähtitaivas. Koira.

Minkälaisia asioita suosittelet ystävillesi kun he kysyvät sinulta neuvoja elämäänsä? Onko siinä jokin yleinen suuntaus joka kertoo enemmän sinusta kuin ystävistäsi?

Varmaankin kehotan tekemään niin kuin itsestä tuntuu parhaalta. Kuuntelemaan omaa tahtoaan, sydäntään ja miettimään, onko tämä tarpeellista ja kuuluuko asia edes minulle. Asettamaan itsensä ensimmäiseksi.

Huomaan, että tätä neuvoa minun itsenikin pitäisi eniten noudattaa.

Mikä saattaa sinut flow-tilaan ja saa sinut unohtamaan ajan ja paikan tuntikausiksi?

Kirjat. Kirjoittaminen ja siitä syntyvä ajattelun kierre, jossa saatan kuluttaa pitkäänkin aikaa. Kun pääsen ”siirtymään” omaan sisäiseen, luovaan, haaveideni maailmaan, aika menettää merkityksensä. Sieltä on välillä vaikeaa palata takaisin ”maan pinnalle”. Meditointi ja rentoutumisharjoitukset.

Ketä haluat auttaa?

Tällä hetkellä itsekkäästi itseäni. Sitä kautta autan välillisesti myös muita ympäristössäni. Sen jälkeen minulle tärkeitä ihmisiä. Tuen WWF:ää, harkitsen kummilapsen ottamista kehitysmaista, pyrin edistämään eläinten oikeuksia.

Ketä ihailet? Miksi?

Tolkienia hänen elämäntyöstään, Dalai Lamaa hänen viisaudestaan ja maltillisuudestaan, puolisoani hänen realismistaan ja avoimmuudestaan. Kaikkia niitä, jotka seisovat oman persoonansa takana. Ihmisiä, jotka uskovat; sillä ei ole väliä mihin, vaan sillä että he ovat löytäneet sisäisen rauhansa ja oman paikkansa maailmassa. Kirurgiani, jonka ammattitaito on huikea. Kummeli-sarjan kirjoittajia, Risto Rasaa ja Lauri Viitaa heidän tavastaan nähdä pieniä asioita suuressa maailmassa ja hymyn tuomisesta elämään.

Mitä haluat omistaa?

Kirjoja ja vihkoja, muistiinpanovälineet, kannettavan tietokoneen, kirjahyllyn. Koiran, eri värisiä villasukkia ja astianpesukoneen.

Mitä haluat antaa?

Huomiota ja rakkautta. Makuelämyksiä, uusia havaintoja, miettimisen aiheita, ravisteluja. Apuja ja neuvoja. Lapsen. Paremman huomisen.

Ei kommentteja: