keskiviikkona, maaliskuuta 12

Ilmiöitä kirjakaupassa

Kulutin tänään aikaani kirjakaupassa kahteen kertaan. Aamulla matkalla töihin ja iltapäivällä töistä lähtiessäni. Tällä kertaa minulla oli syy mennä sinne; veljeni täyttää pyöreitä vuosia perjantaina ja päätin ostaa hänelle yllätyslahjana kirjan; laittaa sen postiin ja kuvitella yllättynyttä ilmettä pakettia aukaistessaan.

Olen kirjafriikki. Tuottaa suuria vaikeuksia olla astumatta kirjakauppaan tai divariin sisälle siitä ohi kulkiessani. Voisin asua kirjakaupassa ja päivät pitkät hypistellä erilaisia teoksia, katsella upeita valokuvia ja plärätä sisällysluetteloja läpi. Haistella paperinlaadun ja painovärin ominaishajua. Laittaisin opuksia aakkosjärjestykseen tai luokittelisin aihepiireittäin hyllyihin. Todennäköisesti kuitenkin värkkäisin koko kaupan sekaisin, koska mieleni tekisi järjestää opukset kansivärien mukaan omiin hyllyihinsä. Miten ihanaa olisi mennä kirjakauppaan, jossa jokainen nurkka olisi oma maailmansa omine tunnelmineen ja värimaailmoineen; kun tarvitsee rauhoittua voisi selata sinisiä luomuksia, erä- ja luontohenkiset löytäisivät sielun sopukkansa vihreältä osastolta, energian tarpeessa olevat voisivat suunnistaa oranssien hyllyjen luo ja henkiset valaistuneet leijua violettiin. Ah.... Ajatus nauratti seikkaillessani kaupassa. Ehkä joskus, jos minulla on se oma antikvariaatti, ehkä sitten....????

Päädyin valitsemaan pokkarillisen Bukowskia. Olisi pitänyt keksiä tämä aiemmin, niin olisin voinut lukea kirjan itse ennen sen laittamista postiin, sillä Bukowskin tekstit ovat loistavia. Asiat puhutaan niin kuin ne ovat eikä hienostelijoita kaivata. Pidän siitä. Arkista, tervehenkistä ja reilua meininkiä tarvitsee välillä aina lukea psykologisten pohdintojen vastapainoksi. Toisaalta hyvä näin, sillä oma lukemiseni on ollut tauolla muutamien viikkojen ajan. Täytyy kysyä myöhemmin lainaksi, kun päivänsankari on itse teoksensa saanut kahlattua läpi.

Olen alkuvuoden aikana hankkinut paljon kirjoja; keittokirjoja, romaaneja, elämäntapaoppaita, runokirjoja. En ole sitä moneen vuoteen tehnyt, mitä nyt kummastelen kovasti. Olen aina pitänyt kirjoista, huoneessani on aina ollut kirjahyllyjä ja omassa kodissani vielä enemmän. Jossain vaiheessa kävi kuitenkin niin, että möin paljon opuksiani pois kirpputorille, divareihin ja netissä huutokaupassa rahan tarpeeseen. Jossain vaiheessa kävi niin, että masennuin, tukahduin ja kadotin itseni ja kaikki luova toiminta loppui. Nyt olen aloittanut uudelleen, alusta ja liihottelen liiankin korkealla omassa tyytyväisyydessäni.Tänään onnistuin onneksi hillitsemään itseni ostamasta lisää kirjoja, sillä budjetti ei siihen nyt taivu. Päädyin kirjaamaan teoksia muistikirjaan, jotta voin niitä kirjastosta hamuta itselleni. Kasvattaa varausmaksuja entisestään. Sorruin kyllä ostelemaan postikortteja, minulla on tapana niitäkin telineissä hypistellä ja sopivan kuvan osuessa silmiin, ostaa kortti itselleni talteen.

Kirjakauppa on myös lupaus erilaisista maailmoista. Eri osastoilla ja hyllyjen edessä seisovat ihmiset ovat saman näköisiä kuin tutkimansa osaston kirjat, he ilmentävät loistavasti omaa kiinnostuksen kohdettaan ja omaa sisäistä maailmaansa. Oletko huomannut? Rajatietohyllyllä on kirjavan näköistä sakkia, keittokirjaosastolla nautiskelijoita ja isovatsaisia ihmisiä, valokuvauskirjoja katselevat taiteellisen näköiset ihmiset ja rinkkaselkäiset selaavat matkailuopuksia. Mietin, mihinkähän lokeroon minä menen?

Kiinnitin huomiota siihen että nykykirjoissa on erilaisia trendejä havaittavissa. Tietopokkarihyllystä löysin kolme eri kirjaa, jotka opastivat taitoja narsistien kanssa elämisessä. Hätkähdyin. Eikö masennus ja paniikkihäiriö enää olekaan in? Mediassa olen kiinnittänyt tähän aiemminkin huomiota, mutta en ole ennen huomannut samaa kirjallisuudessa tapahtuvaa muutosta. Keittokirjoja, olut-, viini- ja viskitietoutta on laajennettu yhden hyllyn sijasta kolmelle hyllylle. Samoin kuin ovat televisiossa lisääntyneet kokkausohjelmat ja reality-sarjat ruuanlaittoon liittyen. Pokkareita on saatavilla runsaasti ja se onkin hyvä, sillä kirjojen hinta on mielestäni vielä aika korkealla. Itsetunto-oppaita, johtamiseen, esimiestyöhön ja elämän tarkoituksen löytämiseen liittyviä kirjoja on kymmeniä, samoin kuin sodista ja taisteluista kertovia. Lieneekö jälkimmäinen buumi yhteydessä Suomen 90-vuotisjuhlavuoteen ja useisiin sodasta kertoviin kotimaisiin elokuviin, joita viime vuonna julkaistiin ja joista osa vieläkin pyörii teattereissa.

Päättelen että kirjallisuudella menee tänä päivänä hyvin. Kirjoja ostetaan ja niitä arvostetaan, vaikka Internet lisää suosiotaan koko ajan. Itse en voisi kuvitellakaan lukevani kirjaa sähköisesti, ehei! Se täytyy saada mukaan reissuun, yöpöydälle odottamaan, viltin alle kaveriksi sadepäivänä kivan kirjanmerkin kanssa. Seuraavaksi aion hankkia jonkun hyvän runokokoelman, tarot-korteista kertovan kirjan sekä täydentää Tolkien-kokoelmaani. Tilipäivää odotellessa... :)

Ei kommentteja: