olen tässä
sängyllä
patjaani kasvaa kolo
parvekkeelta kajastaa humina
tuulen, puheen, matalapaineen
ilman, veden, maan ja tulen kautta
talvi ulkona koittaa minua herätellä
horros, johon olen vaipunut
josta en pääse ylös
en halua
imee minua kuin lentohiekka
kapinoin melskettä vastaan
sulkeudun maailmalta
peiton alla puolivalveilla
se kopistaa nyrkeillään ikkunalautaan
säpsähdys
hätkähdys
mitä nyt?
kopautus
kohautus
ai niin, anna olla
luovuta
minä jatkan vaipumistani
suljen korvat ja silmät parvekkeelta
hengitän sisäänpäin
ja nukahdan omaan hiljaisuuteeni
katoan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti