ei lupauksia petetä,
ei vaadita vaatimatonta
kaikella on merkitys.
Siellä olen kevyt, puhdistunut
nostettu korkeimmalle jalustalle
ollessani pienimmistä pienin.
Jokainen keppi, risu, oksa
sisältää suuren määrän iloa.
Jokaisen saniaisen alta
voi löytää maailmankaikkeuden.
Pihlaja, jalava, tammi ja paju
kietovat uljaat runkonsa oksillaan,
eivät häpeästä,
vaan kruunatakseen olemassaolonsa perustan
lehtivihreärikkauteen.
Täällä minä elän, minä todellakin Olen.
Ruskan sinfonia, kesän energia,
talven hiljaisuus ja kevään herääminen.
*************************************************
Hassua... Luin vanhoja runojani ja löysin samannimisen kuin bloginikin. Kirjoitettu joskus vuosina 2000-2003.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti