maanantaina, marraskuuta 19

Pikkujouluja

Joulu tulee.

Postiluukusta tipahtelee mainoslehtisiä. Ulkona satoi toissapäivänä jo enemmän lunta, mutta tänään maa on taas ruskea. Ensi viikolla on ensimmäinen adventti ja silloin taidan laittaa kynttelikön ikkunaan. Naapuritaloissa on ollut jouluvaloja jo kuukauden verran.

En tiedä, onko tänä vuonna joulun tuntua. Ajankulku ja mainosten kauniit, jouluisat kodit saavat minut suunnittelemaan kodin laittoa ja lahjaideoiden kehittelyä joulua varten. Joulu on muistamisen aikaa. Nyt vain tilanne on eri. Minulla ei ole varaa muistaa ihmisiä siten kuin aiempina jouluina. Päätimme, että tänä vuonna ei joululahjoja hankita kenellekään, vaan nekin rahat säästetään leikkaukseen. Asiat laitetaan tärkeysjärjestykseen.

Silti minulla on paha mieli. Jotenkin aion muistaa ja haluan muistaa läheisiä, mutta ajatus sähköpostista tai virtuaalikortin postittamisesta ei tunnu hyvältä. Tuntuu itsekkäältä ja pahalta. Tilanne on kiusallinen, kun joku antaa lahjan eikä itsellä ole antaa vastalahjaa. Minulle joulussa kun on ollut tärkeätä muistaminen ja antaminen, ei lahjojen saaminen.

Mietinkin, jos tekisin urakalla lahjoja itse siten ettei niihin rahaa paljoa kuluisi. Käsityöt olisivat hyviä, mutta en usko että niska ja käsi niiden tekemistä kestävät. Joten se siitäkin ideasta. En osaa piirtää enkä maalata. Kirjoittaa kyllä, mutta sillä nyt ei hyvää lahjaa saa aikaan.

Vaikeaa on saada joulun tunnelmaa. Edes pikkujoulua. Viikonloppuna on työpaikan pikkujoulut, jonne aion mennä. Minulla on niin kova ikävä ihmisiä töistä, että menen. Kuitenkin on ristiriitainen olo; olen ollut niin kauan töistä pois, että tunnen itseni siitä porukasta ulkopuoliseksi. Kun en enää tiedä tämän hetken asioista ja enkä tunne uusia ihmisiä. Muutaman kuukauden aikana on henkilökunta vaihtunut jo merkittävästi. Jännittää, pelottaa ja kauhistuttaa mennä, vaikka samalla odotan jo kovasti.

Olisi joulu mennyt jo. Saattaisin olla jo lähempänä leikkausjonossa tai mahdollisesti jo leikattu ja toipumassa. Miettimässä ihan muita asioita kuin nyt.

Ei kommentteja: