sunnuntaina, heinäkuuta 31

Kämmenellä

Kynsien alla mustikkaa.
Pyykin jäljiltä pehmeät.
Hikinen iho, nöyhtäiset sormet,
koko käsi suussa.

Pieni kiipeää olkapäälle,
nokkii,
hiertää nenää peittoon,
tuijottelee sormia.
Mitä nuo ovat,
mitä niillä tehdään,
mistä otetaan kiinni?
Sormiasi tarvitaan vielä niin moneen asiaan.
Puuhasteluun,
kädestä pitämiseen,
riuhtomiseen,
kirjoittamiseen.
Elämään.

Käsien kautta kulkee kaikki.
Ajatukset, tunteet, teot.
Oma kätteni jälki on nyt iso;
se kantaa, se kannattaa,
se jaksaa ja uurtaa.
Tekemisellä on erilainen kaiku ja tarkoitus kuin aiemmin.
Ajatukseni ovat toisenlaiset.
Elämäni erilaista.

Mihinkähän kaikkeen sinä käsiesi kautta päädyt?

5 kommenttia:

Lumituuli kirjoitti...

Kaunis <3

Sydänjää kirjoitti...

Kaunista :)

Anniina kirjoitti...

Nyyh, tosi kauniisti kirjoitettu!

Tuuli kirjoitti...

Puit niin ihanasti sanoiksi tuon hellyyttävän käsillä leikkimisen... Täälläkin on koura suussa, parhaimmillaan kaksi - ja silmät naurussa, kun puuha on niin hauskaa :-)

Poplar kirjoitti...

Kiitos kommenteista :)

Hippa täytti muutama päivä sitten kolme kuukautta ja samaan aikaan oppi tarttumaan esineisiin. Nyt niillä käsillä ja sormilla on toden teolla käyttöä!