Tämä viikko ollaan mökillä. Sopivan kaukana, mutta silti lähellä. Ei omassa, mutta ei se haittaa. Pääasia on, että saa olla luonnossa ja hiljaisuuden keskellä.
Ensimmäinen päivä meni lumitöissä. Minäkin hieman osallistuin.
Polut ja raput ovat hautautuneet lumen alle, avanto täytyy kaivaa uudelleen auki.
Aurinko. Lumi.
Silmät avautuvat ihan uudella tavalla
metsässä, luonnon keskellä.
Luonto täynnä pieniä timantteja.
Vielä ei ole testattu ulkokatosta makkaran ja lettujen teossa.
Viikonloppuna kokeillaan.
Nyt syödään hernekeittoa ja pannukakkuja
sekä paistetaan takassa makkaraa.
Koiran vapaus. Elämä ilman remmejä ja valjaita.
Oi onnea ja sitä hännän heilutuksen ja tohinan määrää!
Pitkästä aikaa lennättämässä.
Isosta miehestä kuoriutuu esiin
se pieni poika.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti