maanantaina, syyskuuta 15

Voitonpäivä

Tänään on tullut todistettua se, että miehille kannattaa jaksaa nalkuttaa ja jankata! Yli vuoden odotuksen ja reilun puolen vuoden vänkäämisen jälkeen sain tänään vihdosta viimein uusitun työsopimuksen kouraani. Siinä ei montaa lausetta ole ja työnkuvan määrittely perustuu nimikkeen lisäksi toteamukseen "kaikki esimiehen määräämät tehtävät". Palkka nousi 200 eurolla, minkä otan toki vastaan ja se tulee tarpeeseen, mutta mikä eleenä ja periaatteena on suoranaista vittuilua päin kasvoille.

Noh. Hetken aikaa aion olla nyt hiljaa ja jättää viisaat ja johtajat rauhaan. Olkoon koko firma! Olen niin saanut tarpeekseni tästä jankkaamisesta ja tahkoamisesta ja kun en edes ole omassa pahassa olossani ainoa, en jaksa enää välittää asioista henkilökohtaisesti. Menen ja teen sen, mikä on pakko ja koitan jollain konstilla pitää mielen edes kohtuuhyvänä töissä. Onneksi työkaverit samassa huoneessa ovat huippuja!

Ja jestas kuinka kivaa ja helppoa on sieltä huoneesta käsin kritisoida ja kommentoida johdon toimintaa....

Tästä lähin energiat suunnataan ihan hyvällä omallatunnolla opiskeluun, tervehtymiseen ja lisääntymiseen sekä uuden työn etsimiseen!

Ei kommentteja: