tiistaina, joulukuuta 4

Matkalla

Elämän vuoristoradalla
elän nousussa ja laskussa,
heittelehdin,
kiihdytän 
kiepun,
voin pahoin,
kiljun.

Välillä tuntuu, 
että vauhti pysähtyy täysin.

Odotan.
Työntäisikö joku?

Kokeilen, jaksanko itse
lisätä vauhtia,
kiihdyttää, 
mennä eteenpäin ja 
ylittää ylämäen.

Nyt.
Olen kieputusvaiheessa
ja siinä kohtaa,
missä on paha olla.
Missä pitäisi hypätä pois,
tyhjän päälle.

Antaa maailman ratkaista se,
mihin putoan
ja miten siitä selviän.
Selviänkö?

Silti,
toinen jalka jo vaunun ulkopuolella
ja ote irtoamassa
mietin,
mitä seuraavan mutkan takaa löytyy.

3 kommenttia:

Katjusha kirjoitti...

Hyvää joulua!!

Anonyymi kirjoitti...

Annoin sinulle tunnustuksen blogissani <3

Poplar kirjoitti...

Katjusha; kiitos toivotuksistasi :)

EA: Luin tuon tekstisi silloin, kun sen julkaisit ja se vei minut sanattomaksi pitkäksi aikaa. Kirjoitit tavalla, joka sai itkemään. Hyvässä mielessä. Kiitos sanoistasi, ajatuksistasi ja kokemuksistasi. Tuntuu etuoikeutetulta olla jollekulle tärkeä näin virtuaalimaailman kautta.